English
አማርኛ
Tajaajilli Komunikeeshinii Mootummaa ibsa baaseen Ityoophiyaan sagantaalee adda ta’an lama, Yaa’ii Gamtaa Afrikaa 39ffaa fi Yaa’ii seena qabeessa Xaaliyaanii–Afrikaa, Fulbaana 6–8/2018 Addis Ababaatti beellamame keessummeessuuf qophii ta’uu ishee mirkaneesse. Walgahiin dachaa kun gahee waaraa Itiyoophiyaan PaanAfrikaanummaa keessatti qabduu fi dhiibbaan tumsa tarsiimoo addunyaa keessatti qabdu guddachaa dhufe kan mul’isudha.
Ministirri Ministeera Kominikeeshinii Mootummaa Naannoo Oromiyaa Obbo Tesfaahun Gobezay har’a ibsa miidiyaaleef kennaniin, Yaa’iin Gamtaa Gamtaa mata duree “Ajandaa 2063 galmaan ga’uuf dhiyeessii bishaanii fi qulqullina itti fufiinsa qabu mirkaneessuu” jedhuun akka gaggeeffamu cimsanii dubbataniiru. Kunis mul’ata yeroo dheeraa Afrikaan misooma itti fufiinsa qabuuf qabdu kan calaqqisiisudha. Itiyoophiyaan bu’aa ba’ii galmeessite, uwwisa bosona babal’isuu, karaa Inishiyeetiivii Dhaala Magariisaa, pirojektoota anniisaa haaromfamuu danda’an kanneen akka GERD Grand tarkaanfachiisuu, pilaastikii yeroo tokkotti fayyadamu ittisuu, naannoo magaalaa qulqulluu guddisuu dabalatee bu’aa ba’ii ishee ni agarsiifti. Inispeekshiniiwwan kunneen Itiyoophiyaan guddina magariisaa fi bulchiinsa naannoo irratti hoggansa qabdu kan agarsiisanidha.
Walgahiin Xaaliyaanii fi Afrikaa yeroo jalqabaaf Roomiin alatti gaggeeffamu Karoora Maatii gamaaggamuun tumsa anniisaa, qonna, barnootaa, fayyaa, bishaanii fi bu’uuraalee misoomaa irratti ni cimsa. Itoophiyaan keessummeessituu taatee filatamuun ishee Afrikaa Awurooppaa waliin walqabsiisuu fi marii addunyaa bocuu keessatti gahee tarsiimoo qabdu hubachiisa. Hoggantoota biyyootaa, muummicha ministeeraa fi ministeerota dhimma alaa dabalatee bakka bu’oonni 17,000 ol ta’an, ogeeyyii miidiyaa 800 cinatti ni argamu jedhamee eegama. Addis Ababaan dhaabbilee federaalaa 35 sochoosuun, tola ooltota leenjisuun, sirna viizaa fi gumurukaa sirreessuu, tajaajila keessummeessitootaa fi nageenyaa fooyyessuudhaan adeemsi sirrii akka ta’u taasiseera.
Itiyoophiyaan dippilomaasii bira darbee hoggantoota daawwannaa pirojektoota misoomaa fi iddoowwan aadaa daawwachuuf carraa ni kenniti, fakkii akka saba haaromsaa, dandamachuu, fi keessummeessituutti qabdu cimsiti. Mootummaan lammiileen hundinuu dantaa biyyaalessaa guddisuuf guyyoota saganticha duratti jeequmsa uumamuu malu irraa dammaqinaan, faayidaa dippilomaasii fi dinagdee isaa hubachuun, tokko ta’anii milkaa’ina walgahii ardii murteessaa kanaaf gumaacha akka godhan dhaama. Qophiin Itiyoophiyaan ga’ee isheen moodeela tokkummaa PaanAfriikaa fi misooma itti fufiinsa qabuu ta’uun, waltajjii ardiilee fi addunyaa irratti sagalee ishee cimsuu kan mul’isudha.
