English
አማርኛ
Bitooteesa 24, 2010 A.L.I seenaa Itoophiyaa karnaa 21ffaa keessatti hiika haarawaafi waadaa jabaa uffatee kan dhihaate, biyya keenyaafi ummattoota establishesiifis abdii haarawa kan bahaa gochise mudannoo ture. Guuyyaan kun Itoophiyaa hudhee kan qabe xaxama hawaasummaa, politikaafi dinagdee keessaa baasee gara fuuldura ibsaatti ceesisuuf kakuu dhalootaa guddaa galmeeffamee dha.
Adeemsa yeroo waggoota jijjiiramaa saddeettan Bitooteesa 2010 hanga Bitooteesa 2018 A.L.I giddutti, mo'ichawwan biyyi keenya galmeessite, qormaatilee suukanneessoo ceeteefi dhugaa qabatamaa ijaarte Itoophiyaa sodaa kuffiisaa keessaa oolchuun gara fuula ol'aanummaa ol'aanatti kan ceesisaniidha. Adeemsa ol-ka'iinsaa kun furnace qormaata keessa darbee kan qulqullaa'e, cichoominaan kan ijaarameefi eenyummaa Itoophiyaa kan hin cabne hawaasa addunyaatiif ammas kan mirkaneesse faana seenaati.
Wirtuun dirree siyaasaa keenyaa kan har'a ifa seenaa Bitooteesa 24 kanaan maddisiifame. Madaallii ilaalchaa obsaan kan fudhatu, walitti bu'iinsa siyaasaa wiirtuufi qaree balleessuun tokkummaa sabdaneessummaa kan cimsu, akkasis yaada tokkee kan diigu dhiisuun gatiiwwan biyyaalessaa waliinii kan fidu sirni mirkanaa'eera. Faayidaa fi nageenya biyyaalessaa kan dursu, dippilomaasii lammii-qabeessa kan hordofuufi biyyoota ollaatatiif xiyyeeffannoo jalqabaa kan kennu naannoon siyaasaa hundee kan kaa'ame yeroo kana ture. Jijjiirama sana irraa jalqabee dirreen siyaasaa dhaabbataan akka cimuuf mariin biyyaalessaa hunda-haammataan bal'inaan geggeeffamaa kan jiru malees, haqni cehumsaa mirkaneessuufis hojjetamaa jira.
Kutawwan Mootummaa naannoo fi bulchiinsi magaalaa miseensa federeeshinii mirga ofiin of bulchuu isaanii gochaan shaakalaa kan jiran yoo ta'u, paartileen siyaasaas bilisaan fi seeraan of dhiheessaniif dorgommii keessa jiru. Mootummaan sirna siyaasaa hunda-haammataa diriersuuf tarkaanfii bilchinaa fudhateen paartilee dorgomtootaa kaabinee irraa jalqabee sadarkaa sadarkaadhaan taayitaa qooduun biyya waliin bulchuu carraa kennaa jira. Kunis Itoophiyaanonni iyya jijjiiramaatiin siyaasa wal-du'aarkaa irraa gara shaakala dimokiraasii wal-ta'iinsaatti cehuu isaanii saaxileera.
Bitooteesa24 madaa dinagdee Itoophiyaa kan wal'aanameefi boqonnaa guddina haarawaa kan jalqabameedha. Biyyi keenya liqii daldalaa adda addaatiin mguddaan ishee dugda duubatti deebi'ee, imaammata dinagdee tokkoon qabeenyi guddina ishee ukkaamamee, dandeettii raawwii mootummaa daangeffameen salphina biyyaalessaa kellaa irra dhaabbattee turte. Mootummaan jijjiiramaa xaxamoota balaafamaa kana caccabsuun Itoophiyaa mul'ata abdii haarawaa gochuu danda'eera. Liqii daldalaa haarawa fudhachuu irraa of qusachuu fi kanneen turanis falmii jabaadhaan gara yeroo kaffaltii dheeraatti jijjiiruun dinagdee kufuuf ture irraa oolcheera. Riifoormii dinagdee biyya keessaa sadarkaa sadarkaadhaan hojii irra oolaniin xiyyeeffannoon qonna-irraa gara dinagdee damee-daneessaatti jijjiiramuun qabeenya biyyattii sadarkaa ol'aanaadhaan fayyadamuu jalqabameera. Porojektoonni gurguddoon akka Hidhata Haaromsaa Guddaa shakaloota caasaafi raawwii mudataniin ba'uun dinqii addunyaa raaseen eebbafamuuf geessaniiru. Hidha Haaromsaa cinaatti porojektoota gurguddoo dabalataa xumuruun Itoophiyaan orbita dinagdee haarawa keessa galuushee addunyaatti agarsiisteetti. Kunis ibsaa bilisummaa seenaa biyyattii ol'aantummaa dinagdee waliin walitti makuun waltajjii dippilomaasii addunyaa irra sagaleen ishee akka dhaga'amu gochiseera. Har'a Itoophiyaan biyya hoogganoota muraasaan daawwatamtu osoo hin taane, torban torbaniin hoogganoota biyyoota gurguddoo keessummeessitu fi dippilomaasiin ishee ittisa irraa gara ajandaa dhiheessuutti kan guddate biyya jabaa taateetti.
Akkaatuma walfakatuun, Bitooteesa 24 ka'umsa magaalotni Itoophiyaa ammas lammata dhalataniidha. Mootummaan jijjiiramaa magaalota gara ammayyummaatti ceesisuun qulqulluu, tajaajila saffisaa kan kennaniifi utubaa sarara bu'uuraa wal-simate kan qaban akka ta'aniif ciminaan hojjeteera. Misoomawwan koridooriitiin magaalotni bifa haarawa uffataniiru, dhaloota ammayyummaa keessa jiraatuufi teeknoolojii dijitaalaatiin ijaarame bocuu hojiin hundee gadi fagoo qabateera. Kanaan ala walitti dhufeenyi hawaasummaa yeroo kamiyyuu caalaa akka cimu, sabdaneessummaan faaya biyyaa fi tokkummaan immoo dandeettii biyyaa akka ta'u taasifameera. Waggoota darban keessatti qormaatilee namtolcheefi uumamaa mudatan waliin fuulaaf fuulatti dhaabbachuu aadaan kan mul'ate yoo ta'u, gargaarsi biyyaalessaa wajjin hongeefi lafa digameen kanneen miidhamaniif taasifame tokkummaa jabaa kanaa agarsiiftuudha. Imala badhaadhina Itoophiyaa gufachiisuuf keessumtoota (diina) waliin walitti bu'iinsa uuman gochi gantootaa, ummatni guutuun tokkummaadhaan dhaabbatee deebii kan kenneefii, hoogganaan gootaas akka abbootii keenya darbaniitiif ulfina biyyaatiif gara dirree waraanaatti kan duule boqonnaa seenaa galmeeffameera.
Walumaagalatti, Itoophiyaan waggoota muraasa darban keessatti politique, dinagdee, humnaafi nyaata ol'aantummaa ishee mirkaneessuuf milkaa'ina gocha dinqisiisaa galmeessisteetti. Misooma humna haromsaatiin addunyaaf fakkeenya ta'uu kan dandeessu yoo ta'u, dursitee gara konkolaattota humna haromsaatti cehuun ishee dhiyeessii boba'aa ammaa jiru hanga tokko akka dandamattu gargaareera. Qormaatilee keessaafi alaa imala ishee suuta qabsiisuuf yoo yaalanis, Itoophiyaan garuu ammas kallattii imaammata amansiisaa irra jirti. Dhiibbaa dippilomaasii guddachaa jiruun, dinagdee jabaachaa jiruun fi cichoomina ijoollee ishee goototaatiin, biyyi keenya abdii haarawaa ta'uurra itti fufti. Har'a hundee jijjiiramaa bal'isuu fi cimsuu irraa gara ol-kaasuutti kan ceete Itoophiyaan, waggoota muraasa dhufan keessatti fakkeenya badhaadhina Afrikaa ta'uushee gochaan ni beeksisti. Jijjiirama kana dhugoomsaan Itoophiyaanonni hundi, imala badhaadhina jalqabame mo'ichaan akka xumuran homaa shakkii hin qabu.
